Kartta

Drahitšyn (Drahichyn)

Drahitšyn eli Drogitšin on pieni kaupunki Brestin alueella Valko-Venäjän lounaisosissa. Kaupungin asukasluku oli noin 15 000 vuoden 2007 alussa ja samannimisen maatalousvaltaisen hallinnollisen piirin 49 358.

Piirin alueella tiedetään olleen esihistoriallista asutusta ainakin 11 000–9 000 vuotta eaa. 900-luvulla Drahitšynin alue kuului Kiovan Rusiin. Historiallinen maininta kylästä löytyy vuodelta 1452.

Lähin suurempi kaupunki on Kobryn, joka sijaitsee maanteitse 53 kilometriä Drahitšynin länsipuolella. Valko-Venäjän eteläosien poikki kulkeva M10 valtatie (Brest-Kobryn-Drahitšyn-Pinsk-Homel (Gomel)) kulkee 4 kilometriä kaupunkikeskustan pohjoispuolitse. Kantatie P84 muodostaa reitin pohjoiseen Bjazoraan (41 km) ja tuo yhteyden M1 (E30) moottoritielle ja sitä kautta esimerkiksi Minskiin.

Drahitšynin piirissä on useita länsi-itäsuuntaisen Brest-Homel-radan seisakkeita tai asemia. Näistä Drahitšynin kaupunkiasema sijaitsee keskustan eteläpuolella.

Dnepr–Bug-kanava tarjoaa proomuyhteyden piirin eteläosien läpi.

Kartta - Drahitšyn (Drahichyn)

Leveysaste / Pituusaste : 52° 11' 15" N / 25° 9' 35" E | Aikavyöhyke : UTC+3 | Valuutta : BYR | Puhelin : 375

Kartta - Drahitšyn

Google

Kartta - Drahitšyn

Google Earth

Kartta - Drahitšyn

Bing (täsmennyssivu)

Kartta - Drahitšyn

Nokia (yritys)

Kartta - Drahitšyn

OpenStreetMap

Kartta - Drahitšyn

Esri.WorldImagery

Kartta - Drahitšyn

Esri.WorldStreetMap

Kartta - Drahitšyn

OpenStreetMap.Mapnik

Kartta - Drahitšyn

OpenStreetMap.HOT

OpenTopoMap

CartoDB.Positron

CartoDB.Voyager

OpenMapSurfer.Roads

Kartta - Drahitšyn

Esri.WorldTopoMap

Kartta - Drahitšyn

Stamen.TonerLite

Maa (alue) - Valko-Venäjä


Valko-Venäjän lippu

Valko-Venäjän tasavalta eli Valko-Venäjä (,, lyhyesti Беларусь, Belarus tai Белоруссия, Belorussija) on sisämaavaltio, joka sijaitsee maantieteellisesti keskellä Eurooppaa, mutta kuuluu historiallisesti ja poliittisesti Itä-Eurooppaan. Valkovenäläiset ovat olleet usein alistettuna jonkin voimakkaamman valtion alaisuudessa. Historiansa alussa itäslaavit asuttivat Kiovan Rusiksi kutsuttua valtakuntaa ja sen hajottua itäslaavit jakautuivat pikkuhiljaa omiksi kansoikseen. Tämän jälkeen valkovenäläiset ja nykyiset Valko-Venäjään kuuluvat alueet ovat olleet muun muassa osa Liettuan suuriruhtinaskuntaa, Puola-Liettuaa, Venäjän keisarikuntaa ja Neuvostoliittoa. Läntisen ja itäisen Euroopan raja-alueet ovat olleet useiden sotien taistelukenttiä. Myös Neuvostoliiton vainot ja toisen maailmansodan tuhot näkyvät kerrostumina maan kulttuurissa ja asuinpaikoilla. Valko-Venäjän kaakkoisosassa on paikoin maankäyttörajoituksia Neuvosto-Ukrainassa vuonna 1986 tapahtuneen Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta seuranneen radioaktiivisen laskeuman johdosta.

Nykyään Valko-Venäjä on autoritaarinen presidenttijohtoinen tasavalta, jossa asuu noin 9,5 miljoonaa ihmistä. Talouselämä on ollut Neuvostoliiton hajottuakin valtiojohtoista; miltei kaikki maa- ja metsäomaisuus sekä merkittävä osa yritystoiminnasta on valtion hallinnassa. Valko-Venäjää on arvosteltu sen ihmisoikeustilanteen takia.

Kartta - Valko-Venäjä